Kun kissa on poissa...

... hiiret hyppii pöydillä...

Eli kun mies on reissussa ja lapset leikeissään, niin

äidillä on ompeluaikaa. =)

Koululaisella alkavat viime talvena ommellut paidat jo olla vähän pieniä ja

housuistakin on suurin osa laitettu kiertoon kun ovat jo jääneet pieniksi. 

Tässäpä siis taas helpotusta kouluvaatepulaan.

Olin ostanut palasen pärinätrikoota, mutta se oli vielä marinoitumassa 

kaapissa kun sen värit olivatkin luonnossa erilaiset kuin luulin.

Eivät oikein harmaat, mutta eivät ruskeatkaan. 

Kun sitten postista tipahti tilaamani paketti Noshin savenväristä pallotrikoota ja ribbiä,

tajusin niiden olevan juuri samaa sävymaailmaa pärinän kanssa.

Ihan väkisin jouduin siis tekemään toisen tilauksen Noshille ja tilasin 

esikoisen housuja varten ihanaa, paksua joustofroteeta ja raidallista trikoota paitaa varten. 

Pärinäpaidan kaava on Ottobren CW 301 suora malli koossa 134cm.

Raidallisen paidan kaava on Ottobren More Grey -raglanpaita, myös koossa 134cm.

Housujen kaava on Ottobren Cheveyo -cargohousut ilman reisitaskuja koossa 134cm.

Sivuissa on taskut, mutta eivät tuossa tummassa kuvassa nyt näy...

Raitapaitaan applikoin housukankaasta numeron 8,

parin kuukauden päästä kun esikoinen täyttää sen verran. 

Helmassa ja hihansuissa on tuplatrikooreuna, pesussa

sitten rullaavat kivasti päällekkäin.

Tässä setit sovituksessa. 

Vielä on hieman kasvunvaraa, mutta hyvin pystyy käyttämään.

 

Myös isommalla neidillä on havaittavissa pulaa käyttövaatteissa.

Surautin pari settiä päiväkotikäyttöön.

Tunika on Ottobreen Princess -tunikan kaavalla, hieman

pidennetyllä helmalla, legginsit Ottobren Segment -kaavalla. 

Harmaa joustocollege ja vaaleanpunainen trikoo ovat molemmat

Kestovaippakaupasta. Sydämet on applikoitu "nurin päin", eli

vaaleanpunainen kangas on harmaan alla ja harmaaseen on 

leikattu kuvioiden mukaiset reijät. 

Edelleen sama princess -tunikan kaava, kangas Majapuun neulosta.

Housut harmaata joustocollegea (samaa kuin edellinen tunika) ja kaavana

Ottobren Chillax. Polvien kohdalla on tuplakangas, poikittaisompeleet

eivät tietenkään vaan tässä surkeassa kuvassa näy...

Neiti ilmeisesti piti uusista vaatteistaan kun 

heti piti tanssia...

... heittää kärrynpyöriä...

...tasapainoilla kiviä pitkin...

...ja startata pikajuoksuun =)

ROAR!!!

And you're gonna hear me ROAR!!!

Joo. Ihastelin facebookissa tätä riekalemekkoa ja halusin itsekin

kokeilla ko. tekniikkaa. Mietin, että tekisin esikoiselle jonkun

pääkallopaidan. Sitten kysyin häneltä itseltään minkä kuvan hän haluaisi paitaansa.

"Joku kissaeläin, mieluiten tiikeri tai pantteri".

Hmm. Tiikerillä on terävät kynnet. Hmm.

Joo!

Ei muuta kuin hopeinen kangasmaali esille ja koska olen johonkin

järkevästi säilönyt (en siis missään nimessä hukannut) kaikki pienet

siveltimeni, niin kaivoin vessan laatikon pohjalta esille vanhan, jo

ihan lopussa olevan eyelinerin. Pullo roskiin, suti uusiokäyttöön. 

Ja sitten maalaamaan!

ÄÄÄRRRRRRR!!!!

P.S. Idea jalostui yön aikana päässä vielä siten, että olisi aika

hieno paita kun olkapäältä tulisi pelkkä tassu, joka olisi

vetäissyt vain muutaman riekaleen vinosti etukappaleen yli....

miehelle koetin jo ideaa kaupata hänen paitaansa, 

saa nähdä tuleeko tiikeriteemalle jatkoa. =)

Huolletut koneet!

 Rakas siippani oli saanut käsittämättömän hyvän idean synttärilahjakseni.

Edelleen äimistelen mistä kummasta hän sen keksi.

"Rakkaani, vie ompelukone ja saumuri huoltoon, minä maksan".

Siis oikeasti. 

Koneet ovat olleet jo kauan kipeästi huoltoa vailla, mutta aina sille rahalle

on vaan löytynyt muka parempi sijoituskohde. Kuten nyt esimerkiksi vaikka

Majapuun neulokset. Tai mitä milloinkin. 

Kiitos aviomieheni, nyt on kuitenkin koneet huollettu. JEEE!

Eilen hain koneet kotiin ja tietysti oli heti pakko päästä testaamaan.

Kiitokseksi maksumiehelle paininjalan alle pääsi ensimmäisenä peruspaita hänelle. 

Majapuun sähkökitarat, ihan peruspaitana. Ja taisi olla mieluinen kun vetäisi sen

heti töihin lähtiessä päälle tänä aamuna. Suostui vielä lähteissään poseeraamaan

kuvissa (mutta naama ei saa kuulemma näkyä). 

No eihän se yksi paita vienyt ompeluintoa (varsinkin kun koko

paitaan ei edes tarvittu ompelukonetta, saumurilla vain huristelin).

Seuraavaksi nappasin hyllystä esikoiselle jo ajat sitten tilatun paitakankaan.

Ja olikin aika jo ottaa tämä käsittelyyn, tämän isompaa paitaa siitä kankaasta ei 

olisi saanutkaan. Resori helmaan niin on tarpeeksi pitkä. =)

Laitan sovituskuvan tästä kunhan sellainen ehditään ottamaan. 

Kaavana CW 301, koossa 134cm ja suora malli.

Sehän ei sitten ole reilua, että isä ja poika saavat uudet paidat, mutta tytöt eivät.

Illalla (yöllä) leikkelin ja ompelin sitten vielä neideille Majapuun omena-

neuloksesta pitkät tunikat ja Kestovaippakaupan joustocollarista leggarit.

Paidoissa on hihansuissa ja helmassa kuminauhakujat, ajattelin että pysyisi 

paita mukavasti pyllyn alla pitkänä ja lämmittäisi. Kaava on OB:n

princess -tunika pidennettynä. 

Pikkusisko ei tykännyt kun piti poseerata yhdessä, hän halusi stagen 

kokonaan itselleen. 

Tuli kiukku ja harmitus, kun yksin minä ite ja vaan minä.

Ja sekös isosiskoa kiukutti kun ei muka yhdessä saa olla kuvassa

Lopulta saatiin kyyneleet kuivattua ja ennen tarhaan lähtöä vielä

napattua omat kuvat molemmista.

 Ja kun mieli oli nyt hyvä, niin se yhteiskuva halauksella

olikin tosi hyvä idea.

Tämä isoin tyttö, eli minä, jäi vielä ilman omaa neulospaitaansa,

koskahan sitä ehtisi taas itselleen tehdä... siellä ne Majapuun

raita- ja sydänneulokset odottaisivat minua... 

3x OnePiece vol. 2

Aloitetaanpas tämä(kin) postaus parilla vaatteella jotka ovat olleet

valmiita jo ikuisuuksia, mutta ovat jääneet postaamatta.

Ensin tämä tunika, joka on kertaalleen postattu täällä, mutta

se oli liian pitkä tunikaksi. Niinpä lyhensin sitä kymmenisen senttiä

ja lisäksi vielä värittelin kangastussilla sydämen eteen.

Pari rasvatahraakin on mekkoon näemmä tullut, pesuun menee... =)

Esikoiselle on tullut tehtyä parit housut Ultimate Casual -kaavalla

OB 4/2013 -lehdestä. Kaava loppuu kokoon 128cm, mutta 

isonsin sitä vielä kokoon 134cm. Tässä housut KVK:n 

ruskeasta tähtivelourista. Toiset on tehty KVK:n turkoosista

joustocollarista, mutta niistä ei vielä ole kuvaa...

Pikainen kuva aamupalalla olevasta nuoresta miehestä, mutta

ainoa kuva jossa näkyy tämä paita. Poika valitsi itse

kankaan kesällä Triteksistä. Ihan peruspaita. =)

Sitten ne uudet jumpsuitit...

Tuntuu muodostuvan jo perinteeksi, että teen lapsille matkustuspuvut

kun lähdemme syksyllä ulkomaille. Viimeksi tein nämä puvut 2 vuotta sitten

kun lähdimme Teneriffalle. Viime viikon vietimme Rodoksella ja

sinne surautin lapsille lähtöä edellisenä yönä uudet puvut KVK:n

ihanasta, ohuesta joustocollarista. Nyt ei ollut aikaa applikoinneille

kun yöunet jäivät muutenkin olemattomiksi, mutta hiukan piristystä

puvut saivat Majapuun neuloksista, raitaresoreista ja taskuista. 

Tässä ollaan lähdössä, laukut pakattuina ja ihan innoissaan =)

Loppuun vielä oma mekko reissussa kuvattuna.

Ostin kankaan jo kesällä Triteksistä, mutta nyt vasta

ehdin ommella mekon samalla kaavalla kuin oman

mustan mekkoni aiemmin ja äidin harmaan pallomekon.

Kiva kaava ja ihanan ohut ja laskeutuva trikoo, 

kyllä kelpasi tallustella 35 asteen helteissä =)

Chillax

Kiirettä tämä arki kun välillä ehtii jotain jopa ommella, mutta

postaukset meinaavat jäädä tekemättä... 

Tässä nyt jotakin, täytyy nyt yrittää skarpata ja postata 

muitakin vanhoja juttuja (kun joku kuvaisi ne, kyllähän mä sitten...)

Tämä postaus sai kimmokkeen Millamarin postauksesta, kun 

hän oli tehnyt tytölleen housut samalla kaavalla ja samasta 

kankaasta kuin mistä itsekin tein jo elokuun alussa. 

Pitipä siis itsekin laittaa housut tänne näytille. 

Kaavana siis Chillax ja kangas Kestovaippakaupan

raitatrikoota. Kelpasivat neideille ja ovat mukavaa

vaihtelua ainaiseen legginsit + tunika -pukeutumiseen.

Nämä ovat aavistuksen housumaisemmat kuin leggarit, joten

näiden kanssa voi mielestäni laittaa myös paidan, ei tarvi olla tunikamittainen.

Tässä on kolmikko ensimmäisenä koulu- ja tarhapäivänä. 

Tyttöjen paidat myös uudet. Värittelin valkoisia palloja 

kangastussilla. Pienempi sai jo aiemmin sydäntunikan

(hups, sekin on postaamatta...)

joten nyt hänellä nimen alkukirjain ja isompi neiti sai sydämen. 

Kaavaan tykästyneenä tein myös toiset chillaxit tytöille. 

Kestovaippakaupan vihreä velour hieman viileämmille keleille.

Pienemmän neidin taskuista pilkistää oranssi pallokangas,

.. ja isommalla neidille harmaa. Tässä yritetään kovasti lähestyä

Ysitien Lemmikin pupusaaren pupuja.

Laitetaanpa vielä kuvat paidasta, jonka tein ystävälleni

synttärilahjaksi. Vaikea arvata mitä hän harrastaa/tekee työkseen...

Tähdet ovat osa glitterikalvoa ja osa painettu kangasvärillä.

... to be continued... =)

Muistan mansikkakesän...

Kevättalvella käytiin vanhoilla kotikonnuilla Rovaniemellä ja tietysti

tuli taas piipahdettua Napapiirillä ja Marimekon myymälässä. Sieltä

tarttui mukaan kaksi 3m trikoopalasta, hintaan á 20€. 

Myin molemmista puolet veljen vaimolle, eli 1,5m jäi itselle

mansikkatrikoota ja unikkoa. Unikosta tuli tunika mummille ja

mansikka on odottanut näihin päiviin asti inspiraatiota. 

Eilen illalla, näiden ihanien helteiden innoittamana päätin

tehdä tyttösille hellemekot. Vielä niitä ehtii käyttää täällä kotimaassa

ja odottaahan meitä syksyllä visiitti myös vähän tuonne etelämmäksi.

Ilman kaavaa sitten saksin tytöille nämä mekkoset. 

Tämä mansikkatrikoo ei jousta kauheasti, joten päädyin tällaiseen

väljään ja mukavan vilpoiseen malliin. 

Nyt kyllä vaan harmittaa kun en sitten kaivanut mittanauhaa esiin...

Tämä pienemmän neidin mekko olisi saanut olla yhden mansikkarivin pidempi.

Ja kangasta olisi vielä ollut sen verran. Ei näytä pahalta tässä kuvassa, mutta

livenä siitä tulee sellainen "onko tää tunika vai mekko" -fiilis.

Isomman tytsyn mekko on sopivasti polveen saakka. 

Ja sitten menoksi!

Kestovaippakaupan pinkistä multiraidasta tein kaavakokeilun,

chillax -housut molemmille neideille syksyä ajatellen.

Ihan hauskat päälläkin, lököleggarit taskuilla. =)

Saksin jo samanlaiset velourista, mukava välimalli

verkkareista ja leggareista talvikamppeiden alle. 

Under the sea...

Tämä ei taas ole varsinaisesti ompelujuttua, mutta askartelua kyllä.

Ja koristelua. Ja leivontaa. 

Meidän kuopus tykkää kovasti Ariel -merenneidosta ja 

merenalaisissa tunnelmissa juhlittiin tyttösen 3-vuotis-synttäreitä mökillä.

Seinälle ripustin lasten sulkapalloverkon, johon on jäänyt

kaloja ja muutama rapukin. Hieman levättyneet ovat jo verkot...

Katosta roikkui meduusoja ja pallokaloja, oviaukko oli

kasvanut umpeen vesikasveja

Vesikasveja löytyi myös jokapuolelta lasiverannan ikkunoita

Ruokapöydästä löytyi dippikastikkeista nousevia mustekaloja

ja herkullisen suklaisia helmisimpukoita.

 Synttärikakun aalloilla hyppivät värikkäät kalat

... ja pöytää vartioi hurja melonihirviö.

Selkeästi suurin vonkale oli tämä lohipiirakka, pyrstökin

piti katkaista kun se ei mahtunut tarjoiluvadille... 

ja piikikkäimmät kaverukset olivat nämä hopeakalat, jotka

mulkoilivat suurilla silmillään.

Kun vatsat oli syöty täyteen, lähdettiin etsimään Arielin

ystävää Pärskyä, joka oli kadonnut lasten aarrepussit mukanaan.

Varoitus, tämä on raaka tarina, herkkähermoiset älkööt lukeko

eteenpäin. Luvassa paiskimista, vesiruiskuilla ampumista ja mailalla hutkimista!

Matkalla törmäsimme kalan muniin, jotka hurja krokotiili oli

ryöstänyt pesästään ja jättänyt hujan hajan. Munat piti siis pelastaa ja 

lusikalla kuljettaa takaisin pesään.

Sitten piti kaataa krokotiilin paalusuojus vesi-ilmapalloilla

ja ruiskuttaa suurilla vesiruiskuilla krokoa.

Kun kroko oli hoidettu, etsittiin vielä kalanmunien emot talteen, 

jotka osasivatkin kertoa meille vihjeen, mistä Pärsky voisi löytyä.

Ja löytyihän se Pärsky-pinjata!

Ja mikä parasta, aikansa hutkittuaan lapset pääsivät

käsiksi myös aarrepusseihinsa. =)

P.S. Oli muuten ensimmäinen pinjata jonka tein,

ja todennäköisesti viimeinen. Piste.