Huolletut koneet!

 Rakas siippani oli saanut käsittämättömän hyvän idean synttärilahjakseni.

Edelleen äimistelen mistä kummasta hän sen keksi.

"Rakkaani, vie ompelukone ja saumuri huoltoon, minä maksan".

Siis oikeasti. 

Koneet ovat olleet jo kauan kipeästi huoltoa vailla, mutta aina sille rahalle

on vaan löytynyt muka parempi sijoituskohde. Kuten nyt esimerkiksi vaikka

Majapuun neulokset. Tai mitä milloinkin. 

Kiitos aviomieheni, nyt on kuitenkin koneet huollettu. JEEE!

Eilen hain koneet kotiin ja tietysti oli heti pakko päästä testaamaan.

Kiitokseksi maksumiehelle paininjalan alle pääsi ensimmäisenä peruspaita hänelle. 

Majapuun sähkökitarat, ihan peruspaitana. Ja taisi olla mieluinen kun vetäisi sen

heti töihin lähtiessä päälle tänä aamuna. Suostui vielä lähteissään poseeraamaan

kuvissa (mutta naama ei saa kuulemma näkyä). 

No eihän se yksi paita vienyt ompeluintoa (varsinkin kun koko

paitaan ei edes tarvittu ompelukonetta, saumurilla vain huristelin).

Seuraavaksi nappasin hyllystä esikoiselle jo ajat sitten tilatun paitakankaan.

Ja olikin aika jo ottaa tämä käsittelyyn, tämän isompaa paitaa siitä kankaasta ei 

olisi saanutkaan. Resori helmaan niin on tarpeeksi pitkä. =)

Laitan sovituskuvan tästä kunhan sellainen ehditään ottamaan. 

Kaavana CW 301, koossa 134cm ja suora malli.

Sehän ei sitten ole reilua, että isä ja poika saavat uudet paidat, mutta tytöt eivät.

Illalla (yöllä) leikkelin ja ompelin sitten vielä neideille Majapuun omena-

neuloksesta pitkät tunikat ja Kestovaippakaupan joustocollarista leggarit.

Paidoissa on hihansuissa ja helmassa kuminauhakujat, ajattelin että pysyisi 

paita mukavasti pyllyn alla pitkänä ja lämmittäisi. Kaava on OB:n

princess -tunika pidennettynä. 

Pikkusisko ei tykännyt kun piti poseerata yhdessä, hän halusi stagen 

kokonaan itselleen. 

Tuli kiukku ja harmitus, kun yksin minä ite ja vaan minä.

Ja sekös isosiskoa kiukutti kun ei muka yhdessä saa olla kuvassa

Lopulta saatiin kyyneleet kuivattua ja ennen tarhaan lähtöä vielä

napattua omat kuvat molemmista.

 Ja kun mieli oli nyt hyvä, niin se yhteiskuva halauksella

olikin tosi hyvä idea.

Tämä isoin tyttö, eli minä, jäi vielä ilman omaa neulospaitaansa,

koskahan sitä ehtisi taas itselleen tehdä... siellä ne Majapuun

raita- ja sydänneulokset odottaisivat minua...